Kuu on lähin naapurimme avaruudessa – ‘vain’ 384 000 km:n päässä. Yhdeksän miehitettyä lentoa ja kymmeniä robottiluotaimia on vieraillut tällä pienellä planeetalla, mutta suuret alueet ovat edelleen tutkimattomia. Nyt ESA on alkanut suunnitella sitä hetkeä, jolloin eurooppalaiset astuvat sen harmaalle, pölyiselle pinnalle.
Monien vuosien ajan tutkijat ja avaruusjärjestöt luulivat tietävänsä kuusta jo melkein kaiken. Sitten kiertoradalla olevat avaruusalukset löysivät todisteita vesijäästä syvistä kraattereista lähellä Kuun napoja. ESAn SMART-1-luotaimen ja muiden kiertoradalla olevien luotainten lähettämät kuvat osoittivat myös, että napakraatterien väliset korkeat harjanteet ovat lähes jatkuvasti auringonvalossa – mikä on ihanteellista sähköntuotantoon.
Mahdolliset vesijääesiintymät ja pitkät auringonpaisteiset jaksot tekevät Kuun etelänavasta ensisijaisen kohteen tuleville miehitetyille avaruuslennoille. Tällaisen lennon valmistelemiseksi ESA pyytää nyt eurooppalaisia teollisuusryhmiä esittämään ideoita ensimmäistä eurooppalaista Kuun laskeutumisalusta varten.
Useat tutkimusryhmät ovat jo alkaneet selvittää erilaisia vaihtoehtoja. Seuraavien 18 kuukauden aikana ne työstävät tehtävän yksityiskohtia ja avaruusaluksen suunnittelua, mukaan lukien mahdolliset ongelmat, joita tällaisen karun kohteen valitsemisesta ja tutkimisesta saattaa aiheutua. Tavoitteena on laukaisu vuoteen 2020 mennessä.
Avaruusaluksessa hyödynnetään uusinta navigointiteknologiaa, kun se lentää kuun kiertoradalta pinnalle ja laskeutuu sitten turvallisesti ja tarkasti. Laskeutumisen aikana sen on kuvattava pintaa ja tunnistettava vaaralliset kohteet oman ‘älynsä’ avulla. Laskeutumisalus tutkii sitten, voiko säteily ja kuupöly aiheuttaa haittaa astronauttien terveydelle, sekä etsii vesijäätä tai muita resursseja, joita ihmistutkijat voisivat hyödyntää.
