ESA:n uuden tutkimuksen mukaan 26. joulukuuta 2004 tapahtunut Sumatran maanjäristys ei ainoastaan tuhonnut valtavaa aluetta, vaan se myös muutti hieman kyseisen alueen painovoimaa.
Kun Intian valtameren pohja siirtyi maanjäristyksen aikana 1000 km:n pituisen siirroslinjan varrella, se muodosti 6 metriä korkean ulkoneman. Tämä valtava kallioliike muutti välittömästi paikallista painovoimaa.
Tämä ei ole mitenkään epätavallista. Satelliittitietojen perusteella laaditut kartat osoittavat, että painovoiman voimakkuus vaihtelee paikasta toiseen. Yksi syy tähän on Maan pyöriminen. Kun planeetta pyörii, se pullistuu ulospäin päiväntasaajalla. Koska Maa on päiväntasaajalla 42 km leveämpi, painovoima on siellä heikompi kuin navoilla.
Myös korkeat vuoret, syvät meren syvänteet ja maapallon sisällä olevat erilaiset kivilajit vaikuttavat asiaan. Jopa vuorovedet, merivirrat ja sulavat jääpeitteet saavat painovoiman arvon vaihtelemaan.
Tällä hetkellä tällaisia pieniä painovoiman muutoksia on vaikea mitata, mutta tilanne muuttuu, kun ESA:n Gravity Field and Ocean Circulation Explorer (GOCE) -satelliitti laukaistaan ensi vuonna.
Tämä herkkä avaruusalus tutkii painovoimaa erittäin yksityiskohtaisesti. Kun alus lentää voimakkaamman ja heikomman painovoiman alueiden yli, se heiluu ylös ja alas, ja sen mittalaitteet mittaavat reitin varrella muuttuvaa painovoimakenttää.
Tämän avulla tutkijat voivat mitata, kuinka paljon materiaalia liikkuu, joko äkillisesti maanjäristyksen yhteydessä tai vähitellen, kuten sulavan jääpeitteen tapauksessa. Tiedot auttavat jopa paljastamaan ilmastonmuutokseen liittyviä muutoksia merivirtauksissa.
