Viimeisten 40 vuoden aikana satelliitit ovat tulleet yhä tehokkaammiksi ja kykenevät hoitamaan monia erilaisia tehtäviä.
Suurin osa Euroopan Ariane-5-raketilla laukaisetuista avaruusaluksista käytetään tietoliikenteeseen – televisioon, digitaaliseen radioon, internetiin, videoon ja puhelimiin. Niiden omistajina ovat yleensä suuret kansainväliset yritykset.
Suurin osa muista avaruusaluksista on hallitusten ja avaruusjärjestöjen, kuten ESA:n, omistuksessa. Monia niistä käytetään tieteelliseen tutkimukseen.
Viimeisten 25 vuoden aikana ESA:n avaruusalukset ovat lentäneet Halley-komeetan ohi, siirtyneet kiertoradalle Kuun, Venuksen ja Marsin ympärille sekä tutkineet kaukaista avaruutta. Vuonna 2005 Huygens-luotain laskeutui Saturnuksen kuuhun, Titaniin. Vuonna 2014 Rosetta-luotainesta tulee ensimmäinen avaruusalus, joka kiertää komeetan kiertoradalla ja laskeutuu luotaimella sen pinnalle.
SOHO ja neljä Cluster-avaruusluotainta ovat osoittaneet, miten Aurinko toimii ja miten se vaikuttaa planeettaamme. ERS-satelliitit ja Envisat ovat tutkineet Maata kaikilta osin, jääpeitteistä ja valtameristä otsonikerrokseen ja maankäyttöön.
Vuonna 2009 käynnistettiin uusi Earth Explorer -luotainohjelma. GOCE-, SMOS- ja Cryosat-kaltaiset satelliitit auttavat meitä ymmärtämään paremmin maapalloa ja sitä, miten ihmisen toiminta vaikuttaa luontoon. Pian laukaistaan Sentinel-satelliittien sarja, jonka avulla tutkitaan maata ja meriä erittäin yksityiskohtaisesti.
Meteosat-sääsatelliitit ovat muuttaneet jokapäiväistä elämäämme. Seuraavien vuosien aikana Eurooppa aikoo laukaista Galileo-nimisen 30 satelliitin ‘konstellaation’, jonka avulla voidaan navigoida ja määrittää tarkkoja sijainteja kaikkialla maapallolla.
Myös Yhdysvallat, Venäjä ja jotkut Euroopan maat käyttävät sotilassatelliitteja. Asevoimat käyttävät niitä viestintään, ohjusten laukaisujen varoittamiseen ja vihollisjoukkojen liikkeiden tarkkailuun.
