Tutkijat ovat jo vuosikymmenten ajan tienneet, että Etelämantereen jääpeitteen alla piilee lukuisia valtavia järviä. Yleensä on kuitenkin oletettu, että nämä järvet ovat erillisiä toisistaan. Nyt eurooppalainen ERS-2-niminen tutkasatelliitti on osoittanut, että jään alla virtaavat joet saattavat siirtää valtavia määriä tulvavettä järvestä toiseen.
Löydön tekivät brittiläiset tutkijat, jotka analysoivat jääpeitteen pinnan korkeuden muutoksia. Erittäin tarkat tutkamittaukset pinnan korkeudesta paljastivat, että yhden järven yläpuolella oleva jää oli vajoanut noin kolme metriä. 290 kilometrin päässä, kahden eri jäätikön alla sijaitsevan järven yläpuolella, jää oli pullistunut ylöspäin.
Nämä muutokset jään korkeudessa voidaan selittää sillä, että 4 kilometrin paksuisen jääpeitteen alla virtaisi Lontoon Thamesin kaltainen suuri joki. 16 kuukauden aikana noin 1,8 kuutiokilometriä vettä ryöppyi kiinteään jäähän kaivettua tunnelia pitkin
“Nämä uudet tiedot osoittavat, että jääpeitteen alla olevat järvet purkautuvat silloin tällöin kuin samppanjakorkit ja vapauttavat tulvavirtoja, jotka kulkevat hyvin pitkiä matkoja”, sanoi professori Duncan Wingham (University College, Lontoo).
“Suuri huolenaihe on ollut se, että poraamalla järviin saataisiin uusia mikrobeja”, sanoi professori Wingham. “Tietomme osoittavat, että mahdollinen saastuminen ei rajoitu yhteen järveen, vaan leviää ajan myötä koko jokiverkoston pituudelle.”.
“Olimme pitäneet näitä järviä erillisinä biologisina laboratorioina. Nyt meidän on mietittävä asiaa uudelleen.”
