Maasta käsin voimme toisinaan nähdä Venuksen ja Merkuriuksen mustina pisteinä, jotka kulkevat Auringon edessä. Tällaisissa ilmiöissä – joita kutsutaan kauttakulkuiksi – planeetta peittää pienen osan valosta, jolloin Aurinko näyttää hieman himmeämmältä. Samanlaisia himmenemisiä voivat aiheuttaa eksoplaneetat – planeetat, jotka kiertävät kaukaisempia tähtiä. Nyt ESA on päättänyt kehittää uuden tieteellisen avaruuslennon näiden kauttakulkujen etsimiseksi.
CHEOPS-nimisen (lyhenne sanoista CHaracterising ExOPlanets Satellite) avaruusluotaimen laukaisun on tarkoitus tapahtua vuonna 2017. Se kohdistuu kirkkaisiin, lähellä sijaitseviin tähtiin, joiden tiedetään jo kiertävän joitakin planeettoja. Avaruusluotain seuraa kunkin tähden kirkkautta erittäin tarkasti etsien merkkejä planeetan ohikulusta.
Saapuvan tähtivalon muutosten yksityiskohtainen analyysi mahdollistaa kunkin ohikulkevan planeetan halkaisijan mittaamisen erittäin tarkasti. Niiden planeettojen osalta, joiden massa on tiedossa, on mahdollista laskea niiden tiheys, mikä antaa vihjeitä niiden sisäisestä rakenteesta.
Tieto eksoplaneettojen koosta ja massasta auttaa tutkijoita ymmärtämään planeettojen muodostumista planeetoista, joiden massa on muutaman kerran Maan massa – niin sanotuista ’supermaista‘ – aina Neptunuksen kokoisiin maailmoihin asti. Sen avulla voidaan myös tunnistaa planeetat, joilla on huomattavan paksu ilmakehä ja jotka ovat ihanteellisia kohteita seuraavan sukupolven teleskooppien tekemille yksityiskohtaisemmille tutkimuksille. Näitä ovat muun muassa maassa sijaitseva European Extremely Large Telescope (E-ELT) ja James Webb -avaruusteleskooppi.
CHEOPS-satelliittia kehittävät ESA ja Sveitsi, ja hankkeeseen osallistuu myös joitakin muita ESA:n jäsenvaltioita. Satelliitti kiertää lähes polaarisella kiertoradalla noin 800 km:n korkeudella maanpinnasta, ja sen toiminta-aika on 3 ½ vuotta.
