Järvet ovat arvokkaita vesi- ja ravintolähteitä, erityisesti köyhissä maissa. Ne ovat kuitenkin alttiita vahingoittumiselle liikakäytön, saastumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Järvien koon ja rantaviivojen muutokset ovat helposti havaittavissa avaruudesta.
Tällaiset tiedot ovat erittäin arvokkaita syrjäisillä alueilla ja köyhissä maissa. Ne osoittavat, miten maatalous ja sää vaikuttavat vedenkorkeuksiin. Ne myös varoittavat tulvista lähistöllä asuvia ihmisiä.
Satelliitit tarjoavat myös tärkeää tietoa järvien tilasta, kuten veden lämpötilasta, väristä ja pilaantumisesta.
Yksi dramaattisimmista esimerkeistä on Araljärvi Kazakstanissa. Se oli aikoinaan maailman neljänneksi suurin järvi, mutta on kutistunut viimeisten 45 vuoden aikana alle puoleen alkuperäisestä koostaan.
ESA:n Envisat-satelliitin kaltaisten satelliittien ottamat kuvat osoittavat, kuinka ihmisen toiminta on vähentänyt Araljärveen virtaavien jokien virtaaman vain pieneksi virraksi. Tämän seurauksena järvi on käytännössä jakautunut kahtia. Sen reunoille on nyt muodostunut 40 000 neliökilometrin laajuinen valkoisen, suolaisen maaperän peittämä aavikko.
Avaruudessa sijaitsevat tutkalaitteet voivat mitata myös järvien ja niihin virtaavien jokien muuttuvia vedenkorkeuksia. Suurimmassa osassa Araljärveä vedenpinta on laskenut 14 metriä 1960-luvulta lähtien. Järven pohjoisosassa toteutetut toimet vedenpinnan nostamiseksi ja suolapitoisuuden vähentämiseksi ovat kuitenkin tuottaneet jonkin verran tuloksia viime vuosina.
