ESAn Mars Express -kiertolainen on juuri juhlinut kymmenen vuotta avaruudessa, mutta Eurooppa valmistautuu jo seuraavaan vaiheeseen Punaisen planeetan tutkimuksessa. Tämä kunnianhimoinen kaksoismissio, joka tunnetaan nimellä ExoMars, toteutetaan yhteistyössä ESAn ja Venäjän avaruusjärjestön Roscosmosin kanssa. Erilliset avaruusalukset lähetetään Marsiin vuosina 2016 ja 2018 avautuvien laukaisuaikojen aikana.
Niiden pääasiallisena tavoitteena on vastata yhteen aikamme merkittävimmistä tieteellisistä kysymyksistä: onko Marsissa koskaan ollut elämää? ExoMars-ohjelmassa kehitetään myös uutta eurooppalaista teknologiaa laskeutumiseen, ajeluun, pinnan poraamiseen ja maaperänäytteiden keräämiseen. Tämä tasoittaa tietä Marsista otettavien näytteiden palautuslennolle 2020-luvulla.
Ensimmäinen ExoMars-luotain laukaistaan tammikuussa 2016, ja se saapuu Marsiin yhdeksän kuukautta myöhemmin. Sen mukana on Trace Gas Orbiter -kiertolaitteisto, joka etsii metaania ja muita kaasuja, jotka voisivat olla merkkejä elävästä planeetasta. Suuri osa maapallon metaanista syntyy elävien organismien toimesta. Kiertolaitteen rakentaa Thales Alenia Space Cannesissa, Ranskassa.
Se vie myös Entry, Descent and Landing Demonstrator Module (EDM) -moduulin Marsin pinnalle, jotta voidaan testata vuoden 2018 lennolle ja tuleville laskeutumislentoille tarvittavia avainteknologioita. Thales Alenia Space Italy rakentaa EDM-moduulia Torinossa.
Toisen avaruuslennon laukaisu on suunniteltu toukokuulle 2018, ja sen on määrä saapua planeetalle vuoden 2019 alussa. Sen yhteydessä Marsiin laskeutuu rover – ensimmäinen, joka pystyy poraamaan 2 metrin syvyyteen ja ottamaan sen jälkeen kivinäytteitä. Tämä on välttämätöntä, koska pinnalla oleva säteily ja kemikaalit voivat tuhota orgaaniset aineet. Lähetys kuljettaa mukanaan myös tieteellisillä mittalaitteilla varustetun pintatutkimusalustan, jolla tutkitaan Marsin ympäristöä.
