Maanjäristykset ovat kaikista luonnonkatastrofeista kuolettavimpia. Suurin osa kuolemantapauksista johtuu rakennusten romahtamisesta tai tulipaloista.
Maailmassa tapahtuu vuosittain useita miljoonia maanjäristyksiä. Monet näistä jäävät kuitenkin havaitsematta, koska ne tapahtuvat syrjäisillä alueilla tai ovat voimakkuudeltaan hyvin heikkoja. Vuosittain tapahtuu keskimäärin 18 suurta maanjäristystä ja yksi valtava maanjäristys.
Viimeisin suuri maanjäristys tapahtui Haitin saarella Länsi-Intiassa. Haitin hallituksen mukaan 230 000 ihmistä oli menehtynyt, 300 000 loukkaantunut ja miljoona jäänyt kodittomaksi.
Maanjäristykset ovat yleisimpiä maankuoren suurten halkeamien, niin kutsuttujen “siirroslinjojen”, läheisyydessä. Niitä esiintyy usein Etelä-Euroopassa, jossa kaksi suurta maankuoren laattaa liikkuu toisiaan kohti.
ESA:n ERS-2- ja Envisat-satelliiteissa olevien tutkalaitteiden avulla voidaan selvittää, liikkuuko maanpinta. Ne pystyvät mittaamaan liikkeen muutaman millimetrin tarkkuudella.
Tutkaa voidaan käyttää myös rakennusten vaurioiden kartoittamiseen ja arviointiin sekä päivällä että yöllä. Tästä on suurta apua pelastus- ja jälleenrakennusjoukoille.
Maanjäristyksiä ei vieläkään osata ennustaa tarkasti. ESA:n satelliitit tuottavat kuitenkin tarkkaa tietoa, joka voi auttaa tutkijoita heidän työssään. Vuosien varrella kerätyt tiedot auttavat ennustamaan tulevia järistyksiä ja paljastamaan piileviä siirroslinjoja.
