ESAn XMM-Newton-röntgenobservatorio on Euroopassa koskaan rakennettu suurin avaruusobservatorio. Laukaisun yhteydessä 3,8 tonnia painava avaruusalus on 10 metriä pitkä, ja sen kahden aurinkopaneelin välinen leveys on 16 metriä. Sen ohuet, kullatut peilit keräävät korkeaenergisiä röntgensäteitä kaikkialta maailmankaikkeudesta, ja sen herkät kamerat pystyvät havaitsemaan paljon enemmän kuin mikään aiempi röntgensatelliitti.
XMM-Newton laukaistiin eurooppalaisella Ariane 5 -raketilla 10. joulukuuta 1999. Se sijoitettiin epätavalliseen 48 tunnin kiertoradalle Maan ympäri, jonka korkeus vaihteli 7 000 km:n ja 114 000 km:n välillä. Tehtävä tunnettiin alun perin nimellä XMM sen X-ray Multi-Mirror -rakenteen mukaan. Nimi muutettiin myöhemmin XMM-Newtoniksi kuuluisan brittiläisen tiedemiehen Sir Isaac Newtonin kunniaksi.
Vaikka XMM-Newtonin alkuperäinen toimintakausi oli kaksi vuotta, se on edelleen hyvässä kunnossa. Tämä merkittävä observatorio on tutkinut kaikenlaisia kohteita, aurinkokuntamme komeetoista ja planeetoista aina supermassiivisiin mustiin aukkoihin ja räjähtäviin tähtiin maailmankaikkeuden kaukaisimmissa kolkissa. 14 toimintavuoden aikana se on havainnut yli puoli miljoonaa röntgenlähdettä, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin tiedettiin.
Nämä löydöt ovat olleet mahdollisia observatorion edistyksellisen rakenteen ansiosta. Koska röntgensäteet läpäisevät tavalliset peilit suoraan, jokainen XMM:n kolmesta tynnyrimäisestä teleskoopista koostuu 58 kaarevasta peilistä, jotka on sijoitettu toisiinsa sisäkkäin. Saapuvat röntgensäteet heijastuvat näiden peilien pinnoilta, jolloin ne lopulta fokusoituvat kahdentyyppisiin laitteisiin, jotka on varustettu CCD-ilmaisimilla (samanlaisilla kuin digitaalikameroissa). Optisen kameran avulla tähtitieteilijät voivat paikantaa kohteensa tarkasti.
