Vuosi sitten ESA:n Herschel-avaruusobservatorio laukaistiin tutkimaan infrapuna-universumia. Herschel kiertää nyt turvallisesti maata noin 1,5 miljoonan kilometrin etäisyydellä ja on alkanut paljastaa aiemmin piilossa olleita yksityiskohtia tähtien muodostumisesta. Uudet kuvat esittävät tuhansia kaukaisia galakseja, joissa tähdet syntyvät kiivaasti, sekä kauniita, tähtiä muodostavia pilviä, jotka ovat hajallaan Linnunradan eri puolilla.
Herschel on suurin avaruuteen koskaan lähetetty tähtitieteellinen observatorio, jonka pääpeili on neljä kertaa leveämpi kuin missään aiemmassa infrapuna-avaruusteleskoopissa. Tämän ansiosta se pystyy tutkimaan galaksimme kylmiä, tähtiä muodostavia pilviä tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Yhdessä näistä alueista, joka tunnetaan nimellä RCW 120, sijaitsee vastasyntynyt tähti, josta näyttää tulevan superjättiläinen seuraavien muutaman sadan tuhannen vuoden kuluessa.
Tämä vastasyntynyt tähti, joka on jo 8–10 kertaa Aurinkoa painavampi, on ympäröity valtavalla kaasu- ja pölypilvellä, josta se voi ammentaa ravintoa ja kasvaa. Tutkijat eivät vielä ymmärrä, miten tähdet paisuvat 150 aurinkomassan kokoisiksi, joten RCW 120:tä seurataan tarkasti, jotta voidaan selvittää, miten tällaiset superjättiläiset muodostuvat.
Toinen uusi Herschel-kuva osoittaa, kuinka Linnunradan aine kokoontuu tähtien muodostumiseksi. ‘Siemenet’ ilmestyvät ensin hehkuvan pölyn ja kaasun virtausten sisällä muodostaen kymmeniä valovuosia pitkiä tähtien syntypaikkojen ketjuja. Linnunradan ulkopuolella Herschel on mitannut infrapunasäteilyä tuhansista muista galakseista, jotka sijaitsevat miljardien valovuosien etäisyydellä.
Tutkimalla näiden valopisteiden kirkkautta on käynyt ilmi, että tähdet muodostuivat aiemmin 10–15 kertaa nopeammin kuin nykyään. Herschel on myös havainnut ainetta, jota ei esiinny luonnossa Maassa – vesimolekyylejä, jotka voimakas säteily on hajottanut ja joille on muodostunut sähkövaraus.
