Yksi ESA:n vanhimmista toiminnassa olevista satelliiteista on pian poistumassa käytöstä, kun se on kiertänyt Maata lähes 85 000 kertaa ja kulkenut noin 3,8 miljardia kilometriä. Toinen European Remote Sensing (ERS-2) -satelliitti laukaistiin vuonna 1995. Nyt ESA on päättänyt poistaa sen käytöstä ennen kuin se lakkaa toimimasta ja muuttuu uhaksi muille avaruusaluksille.
6. heinäkuuta alkaen sarja ohjausmoottorien sytytyksiä laskee sen kiertorataa asteittain 800 kilometristä noin 550 kilometriin, jossa riski törmätä muihin satelliitteihin on vähäinen. Sen sijaan, että ERS-2 muuttuisi avaruusromuksi, se tulee lopulta tunkeutumaan Maan ilmakehään ja palaa siellä.
ERS-1 (joka oli toiminnassa vuosina 1991–2000) ja sen sisarsatelliitti tekivät pitkän ja ansiokkaan uran. Yhdessä ne toimittivat jatkuvaa datavirtaa 20 vuoden ajan ja mullistivat tutkimukset, jotka koskivat maapallon ilmakehää, maata, valtameriä ja napajäätä.
Niiden laitteisiin kuului avaruuden ensimmäinen ei-sotilaallinen tutka. Se pystyi tarkkailemaan maanpintaa kaikissa sääolosuhteissa, päivällä tai yöllä, ja sen avulla voitiin seurata maanpinnan liikkeitä suurten maanjäristysten tai tulivuorenpurkausten aikana. Sen avulla voitiin myös kartoittaa maanpinnan korkeus.
Muilla mittalaitteilla mitattiin maailmanlaajuista merenpinnan lämpötilaa ja merenpinnan korkeuden muutoksia, jotka ovat tärkeitä tietoja ilmastonmuutosta tutkiville tiedemiehille. Toinen ERS-2:n keskeinen koe koski Etelämantereen yläpuolella sijaitsevan otsonikerroksen valtavan aukon koon ja sijainnin muutosten seurantaa.
Tuhannet tutkimushankkeet ja tieteelliset artikkelit ovat perustuneet ERS-tietoihin. Niiden lähettämät tiedot ovat syventäneet ymmärrystämme siitä, miten Maa toimii. Niiden mukana olleiden mittalaitteiden paranneltuja versioita käytetään nykyään esimerkiksi ESA:n Envisat-, Earth Explorers- ja Sentinel-luotainten tehtävissä.
