4. lokakuuta 1957 Kazakstanista laukaistiin muokattu Neuvostoliiton ohjus, jonka kyydissä oli pieni metallipallo – maailman ensimmäinen satelliitti. Sputnikiksi (‘seuralainen’ tai ‘satelliitti’) nimetty koripallon kokoinen pallo herätti sensaation kiertäessään maapalloa ja lähettäessään ‘piip-piip’-signaalia. Maailma ei ollut enää koskaan entisensä.
Avaruusajan alkuvuosina Yhdysvallat ja Neuvostoliitto johtivat kilpailua avaruuden hallitsemisesta. Myös monet muut maat, etenkin Euroopassa ja Aasiassa, alkoivat kuitenkin kehittää omia satelliitti- ja kantorakettiohjelmiaan. Nykyään pelkästään Euroopan avaruusjärjestöllä on 18 jäsenvaltiota. Monet avaruustutkimuksen merkittävimmistä läpimurroista ovat syntyneet Euroopassa, rakettien suunnittelusta geostationaariseen kiertorataan.
Puoli vuosisataa Sputnikin jälkeen avaruusteknologia on osa jokapäiväistä elämäämme. Luotamme satelliitteihin television ja kaukopuheluiden, sääennusteiden, navigoinnin ja katastrofien seurannan yhteydessä. Avaruusobservatoriot tutkivat planeettojen, tähtien, galaksien ja koko maailmankaikkeuden syntyä. Avaruusalukset ovat käyneet lähes jokaisella aurinkokunnan merkittävällä taivaankappaleella. Ja 12 ihmistä on kävellyt Kuussa.
Jos viimeiset 50 vuotta merkitsevät uuden aikakauden alkua ihmiskunnalle, kuka tietää, mitä saavutetaan seuraavan puolen vuosisadan aikana? Ehkä sinä olet yksi ensimmäisistä ihmisistä, jotka viettävät lomaa Kuussa tai astuvat jalallaan Marsiin.
