Kesällä 2008 kaksi kaikkien aikojen herkimmistä avaruusobservatorioista laukaistaan Kourousta Ranskan Guayanasta. Ariane 5 -raketin kyydissä ovat Herschel, maailman tehokkain lämpöä havaitseva avaruusteleskooppi, sekä Planck, joka tutkii heikkoa säteilyä, joka täytti maailmankaikkeuden välittömästi alkuräjähdyksen jälkeen.
Kaikki ESA:n Herschel-avaruusobservatoriossa on suurikokoista. Satelliitti on noin 7 metriä korkea ja 4,3 metriä leveä, ja sen massa on 3,25 tonnia. Sen kaukoputken pääpeilin halkaisija on 3,5 metriä, mikä on suurin koskaan tieteelliseen avaruusalukselle rakennettu peili.
Observatorio on nimetty toisen tieteen suuren nimen, saksalaisen tähtitieteilijän ja muusikon William Herschelin, mukaan. Vuonna 1800 Herschel käytti lasiprismaa hajottaakseen valkoisen valon sateenkaaren väreiksi. Hänen yllätyksekseen punaisen valonsäteen viereen sijoitettu lämpömittari osoitti lämpötilan nousua. Herschel oli löytänyt auringosta peräisin olevan näkymättömän valon, jota tiedemiehet kutsuvat “infrapunasäteilyksi”. Me kutsumme sitä usein yksinkertaisesti “lämmöksi”.
Herschel sijoittuu 1,5 miljoonan kilometrin päähän, mikä on riittävän kaukana, jotta maapallon infrapunasäteilyn aiheuttamat häiriöt eivät vaikuta havaintoihin. Sen kolmea mittauslaitetta jäähdytetään nestemäisellä heliumilla niin, että niiden lämpötila on lähellä absoluuttista nollapistettä (-273 °C).
Herschel-satelliitin avulla tutkitaan ‘kylmää’ maailmankaikkeutta. Sen erittäin kylmät ‘silmät’ näkevät pölypilvien läpi, jolloin voidaan tutkia tähtien muodostumisalueita, galaksien keskuksia ja piilossa olevia planeettoja. Ennen kaikkea sen avulla pyritään selvittämään, miten galaksit ja tähdet muodostuivat varhaisessa maailmankaikkeudessa.
