Jo tuhansien vuosien ajan on raportoitu, että ihmiset ovat nähneet kirkkaita välähdyksiä Kuussa. Mitä ne voisivat olla? Outoja valoja Maan ilmakehässä? Todisteita avaruusolentojen vierailuista? Vai olivatko kaikki nuo ihmiset erehtyneet? ESA:n NELIOTA-niminen projekti on tarkkaillut näitä välähdyksiä, ja sen havainnot ovat kiehtovia!
NELIOTA on lyhenne sanoista Near-Earth Object Lunar Impacts and Optical Transients. Hankkeessa käytetään Ateenan kansallisen observatorion ylläpitämää suurta teleskooppia, joka on varustettu erityisellä kameralla, joka ottaa suuren määrän kuvia erittäin nopeasti. Tämän laitteiston avulla NELIOTA-tutkijat ovat tarkkailleet Kuuta ja keränneet tietoja. He ovat havainneet lukuisia näitä outoja kuun välähdyksiä – keskimäärin yhden muutaman tunnin välein! Mitä ne siis ovat?
Avaruudessa on paljon pieniä kiviä ja muuta ainesta, ja toisinaan ne törmäävät planeettaan tai kuuhun. Kun näin tapahtuu Maassa, ne palavat usein ilmakehässämme, jolloin syntyy niin sanottu meteori (jota kutsutaan toisinaan myös “tähdenlennoksi”). Kuulla ei kuitenkaan ole ilmakehää, joten kun pienet kivet törmäävät siihen, ne iskeytyvät pintaan ja aiheuttavat lyhyen välähdyksen!
Tehokas NELIOTA-teleskooppi ja -kamera ovat paljastaneet, että välähdykset ovat varsin yleisiä, vaikka paljaalla silmällä näkyvätkin vain kaikkein kirkkaimmat. Niiden tallentaminen on kuitenkin vaikeaa, koska törmäysten on tapahduttava Kuun osissa, joita aurinko ei tällä hetkellä valaise. Muussa tapauksessa ympäröivät kuukivet ovat niin kirkkaita, että ne peittävät välähdyksen. ESA:n tutkijat ovat tähän mennessä tallentaneet 55 välähdystä, mutta ennustavat, että he näkevät itse asiassa vain pienen osan kokonaismäärästä, joka on todennäköisesti noin kahdeksan välähdystä tunnissa!
Tämä tutkimus on tärkeää monista syistä. Ensinnäkin se auttaa meitä oppimaan lisää Kuusta ja siitä, miksi sen kraatterinen pinta näyttää juuri sellaiselta kuin se näyttää. Sen avulla voimme myös ymmärtää paremmin, kuinka monta Maan lähellä olevaa kohdetta (NEO) – kuten avaruudessa olevia pieniä kiviä, asteroideja ja komeettoja – Maan kosmisen naapuruston alueella on. Suuremmat NEO:t voivat olla vaarallisia Maalle, jos ne törmäisivät meihin, joten mitä enemmän tietoa meillä on, sitä paremmin voimme varautua suojautumaan. ESA suhtautuu asiaan vakavasti ja suunnittelee kunnianhimoista Hera-nimistä avaruuslentoa, jonka avulla testataan keinoja siirtää törmäyskurssilla olevat asteroidit pois vaaran tieltä.
NELIOTA-hanke oli määrä päättyä pian, mutta se on ollut niin menestyksekäs, että sille on myönnetty jatkoaika, ja kokeilu jatkuu nyt tammikuuhun 2021 asti!
Mielenkiintoinen fakta: NELIOTA käyttää Kryoneri-teleskooppia, joka on maapallon suurin teleskooppi ja jonka ainoana tehtävänä on Kuun tarkkailu.
