Katsokaa länteen pilvettömän auringonlaskun jälkeen tulevina kuukausina, niin ette voi olla huomaamatta loistavaa “iltatähteä”. Mutta tämä häikäisevä näky ei ole tähti. Se on Venus-planeetta, joka on Euroopan uusimman syvän avaruuden tutkimusmatkan kohde.
Venus Express on ensimmäinen ESA:n avaruusalus, joka tutkii Maan lähes identtistä kaksoisplaneettaa. Sen on määrä laukaista venäläisellä Sojuz-raketilla lokakuussa 2005, ja sen odotetaan saavuttavan Venuksen kiertoradan huhtikuussa 2006.
Avaruusluotain lentää 250–66 000 km:n korkeudella planeetan napojen yläpuolella ja viettää kaksi Venus-vuotta (500 Maan päivää) tutkiessaan Maan lähimmän naapuriplaneetan paksua pilvipeitettä ja ilmakehää.
Auringosta laskettuna toiseksi sijaitsevan planeetan tutkimiseksi on lähetetty yli 20 venäläistä ja amerikkalaista avaruusaluksia, mutta monia mysteerejä on edelleen jäljellä:
-
Mikä on ilmakehän lämpötila ja koostumus?
-
Miten ilmakehä kiertää?
-
Miten sen koostumus muuttuu ylhäältä alas päin?
-
Miten ilmakehä on vuorovaikutuksessa maanpinnan kanssa?
-
Miten yläilmakehä on vuorovaikutuksessa aurinkotuulen kanssa?
Venus Express -luotaimen seitsemän tieteellistä mittalaitetta pyrkivät selvittämään nämä mysteerit.
Kuten nimestäkin voi päätellä, Venus Express suunniteltiin ja rakennettiin vain kolmessa vuodessa – mikä on planeetta-avaruusalukselle erittäin nopea aika. ESA:n menestyksekkään Mars Express -kiertolaitteen tavoin avaruusalus on mukautettu selviytymään Venuksen korkeammista lämpötiloista ja säteilystä. Suurin osa sen mittalaitteista perustuu Mars Express- ja Rosetta-luotainten varten kehitettyyn laitteistoon.
