Oletko koskaan kärsinyt jetlagista lentäessäsi useiden eri aikavyöhykkeiden läpi? Tällaiset pitkän matkan matkat aiheuttavat usein univaikeuksia yöllä ja uneliaisuutta päivällä. Mutta mitä tapahtuu kansainvälisellä avaruusasemalla, jossa miehistö kokee 16 auringonnousua ja -laskua 24 tunnin aikana?
Astronautit voivat kärsiä unihäiriöistä avaruudessa, aivan kuten mekin. Stressi, raskas työtaakka, taustamelua, valo ja ilmanlaatu voivat kaikki häiritä heidän sisäistä vuorokausirytmiään. Astronauttien unihäiriöiden minimoiminen on yksi Euroopan astronauttikeskuksen lääketieteellisen tiimin tavoitteista.
Vaikka päivällä ja yöllä ei ole juurikaan merkitystä kiertoradalla, jokainen miehistö noudattaa Greenwichin keskiaikaan perustuvaa 24 tunnin vuorokausirytmiä. Maanantaista perjantaihin heillä on hyvin jäsennelty päivärutiini: he työskentelevät jopa 10 tuntia, minkä jälkeen seuraa kahdeksan tunnin unijakso. Ateriat nautitaan määrätyinä aikoina, samoin kuin rentoutumishetket, tilannekatsaukset sekä ajat, jotka on varattu yhteydenpitoon perheen ja ystävien kanssa, yksityisyydelle ja vapaa-ajan harrastuksille.
Lauantai kuluu lisää työhön, huoltotöihin, siivoukseen ja omaan aikaan. Sunnuntai on suunniteltu lepopäiväksi, vaikka monet astronautit tekevätkin mielellään vapaaehtoisia tieteellisiä tutkimuksia ja huoltotöitä. Päivittäinen aikataulu voi kuitenkin muuttua odottamattomien tapahtumien tai saapuvien avaruusalusten vuoksi.
Unilääkkeitä ei yleensä tarvita, mutta jos jetlag-oireita ilmenee, on saatavilla yleisesti käytetty melatoniini-niminen lääke. Lääkkeiden sivuvaikutukset voivat kuitenkin aiheuttaa uneliaisuutta ja vaikeuksia heräämisessä. Astronauttikeskus testaa lääkkeiden sivuvaikutuksia, koska ne voivat vaihdella astronauttien välillä.
Myös avaruuslääketieteen piirissä kokeillaan eri värisiä valoja. Avaruusasemalla käytettävä sininen valaistus – joka muistuttaa kirkasta auringonvaloa – saattaa saada kehon olemaan valppaammassa tilassa, kun taas punainen valaistus saattaa edistää nukahtamista.
