Uusi aikakausi alkoi 21. lokakuuta, kun Euroopan Galileo-maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän ensimmäiset kaksi toimintakuntoista avaruusaluksia laukaistiin onnistuneesti. Tämä näyttävä ja tulinen laukaisu oli myös merkkitapahtuma Euroopan avaruustoiminnalle. Se oli ensimmäinen kerta, kun venäläisvalmisteinen Sojuz-raketti laukaistiin uudelta, tätä tarkoitusta varten rakennetulta laukaisualustalta Kouroussa Ranskan Guayanassa.
Tähän asti kaikki Sojuz-raketit on laukaistu Baikonurista Kazakstanista tai Plesetskistä Venäjältä. Laukaisemalla sen kuitenkin Euroopan avaruuskeskuksesta, lähellä päiväntasaajaa, eurooppalainen Sojuz-raketti pystyy kuljettamaan jopa 3 tonnia ‘geostationaariselle siirtoradalle’. Vertailun vuoksi Baikonurista laukaistujen rakettien kantavuus on vain 1,7 tonnia. Suorituskyvyn parantuminen johtuu siitä, että maapallon nopea pyöriminen päiväntasaajalla lisää raketin lähtönopeutta.
Arianespacen operoima Sojuz VS01 -lento alkoi kello 10.30 GMT (12.30 CEST), ja kaikki Sojuz-raketin vaiheet toimivat moitteettomasti. Fregat-MT-ylävaihe vapautti Galileo-IOV-satelliitit (In-Orbit Validation) niiden kohdekiertoradoille 23 222 km:n korkeudelle 3 tuntia 49 minuuttia laukaisun jälkeen.
Tehtävän alkuvaiheessa Galileo-IOV-satelliitteja ohjataan Toulousesta, Ranskasta käsin ESA:n ja Ranskan avaruusviraston (CNES) yhteisen tiimin toimesta. Lopulta satelliitit luovutetaan SpaceOpalille, joka on Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuskeskuksen (DLR) ja italialaisen Telespazion yhteisyritys, 90 päivän mittaista testausjaksoa varten. Ensi vuonna niihin liittyy toinen IOV-satelliittipari. Kun satelliittijärjestelmä on valmis, se koostuu 30 satelliitista, jotka kiertävät kolmella eri kiertoradalla.
