Nimestään huolimatta Grönlanti on lähes kokonaan valtavan jääpeitteen peitossa. Useiden ESA:n satelliittien tuottamat tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että tämä valkoinen peite sulaa odotettua nopeammin.
Tuorein tutkimus Grönlannin jäätiköistä perustuu tietoihin, jotka neljä maata kiertävää satelliittia keräsi vuosina 1996–2005. ESAn eurooppalaiset kaukokartoitussatelliitit ERS-1 ja ERS-2, ESAn Envisat sekä Kanadan Radarsat-1 on kaikki varustettu tutkalaitteilla, joilla voidaan tarkkailla maanpintaa päivällä ja yöllä, jopa tiheän pilvipeitteen alla.
Erityisesti NASA:n Jet Propulsion Laboratoryn Eric Rignot ja Kansasin yliopiston tutkija Pannir Kanagaratnam olivat kiinnostuneita mittaamaan Grönlannin jääpeitteen korkeuden muutoksia.
Satelliittitietojen perusteella tutkijat havaitsivat, että Etelä- ja Keski-Grönlannin jäätiköt virtaavat entistä nopeammin kohti merta. Ilmaston lämpenemisen myötä näiden jäätiköiden Atlantin valtamereen laskeman jään määrä on kaksinkertaistunut viimeisten 10 vuoden aikana. Tutkijoiden laskelmien mukaan Grönlanti vaikuttaa noin 0,5 mm vuodessa maailmanlaajuiseen merenpinnan nousuun, joka on noin 2,5 mm vuodessa.
Tulevissa tutkimuksissa, joissa hyödynnetään Envisat- ja ERS-kaltaisia satelliitteja, saadaan tärkeää tietoa siitä, miten jääpeite ja merenpinta muuttuvat pitkällä aikavälillä.
Grönlanti on maailman suurin saari. Sen jääpeite kattaa lähes 2 miljoonaa neliökilometriä, ja sen keskimääräinen paksuus on 2,3 kilometriä. Jos kaikki jää sulaisi, maailman merenpinta nousisi jopa seitsemän metriä.
