Maa on aurinkokuntamme neljästä kiviplaneetasta suurin. Se on kokonsa suhteen erittäin painava. Sen ytimessä on suuri, rautapitoinen ydin, jonka lämpötila nousee 6 000 asteeseen – yhtä kuuma kuin Auringon pinta.
Nestemäinen ulompi ydin pyörii planeetan pyörimisen mukana ja toimii kuin polkupyörän dynamo. Tämän dynamon ansiosta Maa käyttäytyy kuin voimakas magneetti.
Maapallon magneettikenttä muodostaa planeetan ympärille näkymättömän kuplan ja toimii suojakilpenä. Se suojaa planeettaa suurimmalta osin niistä suurinopeuksisista hiukkasista, joita aurinkomyrskyt sinkoavat avaruuteen. Toisinaan hiukkaset läpäisevät tämän esteen magneettisten napojen läheisyydessä. Tämä aiheuttaa maapallon revontulet – jotka tunnetaan yleisesti nimillä pohjois- ja etelänvalot.
Maapallon pintaa suojaa myös paksu ilmakehä. Se estää suurimman osan avaruudesta tulevasta haitallisesta säteilystä. Se myös saa pienet avaruudesta saapuvat kappaleet palamaan ilmiönä, jota kutsutaan tähdenlennoksi. Vain suuremmat meteoriitit ja komeetat pääsevät maan pinnalle ja räjähtävät siellä jättäen jälkeensä suuria kraattereita.
Toisin kuin Kuussa ja muissa kivisissä planeetoissa, Maassa on nykyään vain vähän törmäyskraattereita. Suurin osa niistä on kulunut pois tai täyttynyt virtaavan veden, tuulen ja jään vaikutuksesta.
