Matkanneen 10 pitkää vuotta, kulkeneen yli puolet aurinkokunnan pituudesta ja kiertäneen Aurinkoa viisi kertaa, Rosetta-avaruusluotain on vihdoin saapunut määränpäähänsä: komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenko!
Rosetta kiertää tällä hetkellä 100 km:n korkeudella komeetan pinnan yläpuolella ja lähettää tietoja uudesta ystävästään takaisin Maahan. Seuraavien viikkojen aikana Rosettan päätehtävänä on etsiä täydellinen laskeutumispaikka sen mukanaan kuljettamalle luotaimelle, jonka nimi on Philae (lausutaan FEE-lay).
Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Philaesta tulee muutaman kuukauden kuluttua ensimmäinen luotain, joka on koskaan laskeutunut komeetan pinnalle!
Mutta Rosettan matka ei pääty tähän: pieni avaruusalus kulkee vielä monien kuukausien ajan komeetan rinnalla, kun tämä kiertää Aurinkoa ja suuntaa jälleen kohti Jupiteria.
Vuoden kuluttua kaksikko saavuttaa aurinkokunnan kiertomatkallaan lähimmän pisteen Auringosta — juuri siinä vaiheessa komeetta alkaa todella loistaa.
Komeetat ovat kosmisen jään ja kiven kappaleita, mikä tarkoittaa, että kun komeetta 67P lähestyy Aurinkoa, se alkaa sulaa. Komeetasta höyrystynyt jää muodostaa upean hännän, jollaisia meillä on toisinaan onni nähdä liikkumassa taivaallamme.
Valitettavasti komeetta 67P ei ole näkyvissä yötaivaallamme ilman tehokkaita kaukoputkia, vaikka sillä onkin häikäisevä pyrstö. Sen sijaan Rosetta tarjoaa meille jotain parempaa – lähikuvan siitä, miten komeetta muuttuu auringon kirkkaassa valossa!
Mielenkiintoinen fakta
Lento on nimetty Rosettan kiven mukaan, joka on muinainen kivitaulu, jonka avulla pystyimme tulkitsemaan muinaisen Egyptin hieroglyfejä. Aivan kuten Rosettan kivi, myös ESA:n Rosetta-lento tulee muuttamaan käsitystämme menneisyydestä paljastamalla aurinkokuntamme muodostumisen jäänteistä syntyneiden kohteiden – komeettojen – salaisuudet.
