13. maaliskuuta 1986 ESAn Giotto-avaruusluotain lähetti kuvia mustasta, perunanmuotoisesta kohteesta, josta suihkusi avaruuteen kirkkaita ainevirtoja. Se oli ensimmäinen kerta, kun kukaan oli nähnyt komeetan ytimessä olevan kiinteän ytimen.
Giotton kohteena oli Halley-komeetta, joka on nimetty 1600-luvun brittiläisen tähtitieteilijän Edmond Halleyn mukaan. Hän oli ensimmäinen, joka tajusi, että tämä kirkas komeetta vierailee säännöllisesti ja palaa aurinkokunnan sisäosiin 75–76 vuoden välein. Sen seuraava vierailu taivaallamme on suunniteltu vuodelle 2061.
Halleyn komeetta on tunnetuin niistä miljoonista komeetoista, jotka kiertävät Aurinkoa. Vaikka Halleyn komeetta olisi aurinkokunnan ulko-osien pimeydessä, se vaikuttaa silti planeettaamme. Joka lokakuu Maa kulkee komeetan jättämän hienon pölyvirran läpi, mikä aiheuttaa Orionidien meteorimyrskyn. Halleyn komeetan uskotaan olevan vastuussa myös Eta-Aquaridien meteoriparvesta, joka esiintyy joka vuosi toukokuussa. Nämä meteorit, joita usein kutsutaan “tähdenlennoksi”, ovat kirkkaita jälkiä, joita jättävät pienet, nopeasti liikkuvat komeetan jäänteet, jotka palavat loppuun Maan ilmakehässä.
Giotton merkittävän menestyksen jälkeen avaruusluotaimilla on tutkittu myös muita komeettoja. Kunnianhimoisin hanke on kuitenkin ESA:n Rosetta-luotain, joka lähtee komeetan perään ja saapuu Churyumov-Gerasimenko-komeetan luo vuonna 2014. Rosetta lentää komeetan ytimen vierellä ja tutkii perusteellisesti muutoksia, joita tapahtuu, kun aurinko lämmittää sitä. Se myös laukaisee Philae-nimisen pienen luotaimen, joka suorittaa ensimmäisen pehmeän laskeutumisen komeetalle!
