Kehittynyt ‘elektroninen nenä’ -järjestelmä, joka kehitettiin alun perin avaruusasemien sisäilman laadun seurantaan, on nyt käytössä ihmishenkiä pelastamassa maan pinnalla. Järjestelmää käytettiin menestyksekkäästi kahdella ESA:n Mir-avaruusasemalle suuntautuneella lennolla vuosina 1995 ja 1997. Se osoitti arvonsa, kun se ‘haistoi’ aluksella mahdollisesti hengenvaarallisen tulipalon varhaiset merkit.
Elektronisessa nenässä on kolme osaa. Kehittynyt anturi havaitsee ilmasta pieniä määriä epätavallisia aineita. Mikrosiru tunnistaa nämä epäpuhtaudet. Ohjelmistopohjainen käsittelyjärjestelmä lähettää sitten hälytyksen, jos ne ovat haitallisia.
Viime vuosina saksalaiset ja ruotsalaiset insinöörit ovat kehittäneet järjestelmän teollisuuskäyttöön ESA:n tuella. Tuloksena järjestelmä on otettu käyttöön palonilmaisujärjestelmänä, joka antaa varhaisen varoituksen tulipaloista Tukholman metroverkostossa. Elektroninen nenä pystyy havaitsemaan ensimmäiset savun merkit kaupungin 56 metroasemalla ja 60 kilometrin pituisissa tunneleissa, ja kosteus ja hienopöly vaikuttavat siihen huomattavasti vähemmän kuin aiempiin palonilmaisujärjestelmiin.
Järjestelmä on osoittanut arvonsa myös sairaalabakteerien varhaisvaroitusjärjestelmänä. Virusten ja infektioiden varhainen havaitseminen on elintärkeää elinsiirron saaneiden tai tehohoidossa olevien potilaiden hengen pelastamiseksi. Ilmassa olevat bakteerit ja sienet aiheuttavat myös suuren tartuntariskin hengityskoneessa oleville potilaille. Tunnistamalla nämä ilmassa leviävät mikrobit elektroninen nenä helpottaa oikean lääkkeen määräämistä ja toimii tärkeänä apuvälineenä tartuntojen torjunnassa.
