18 kuukautta sitten tutkijat olivat epätoivoissaan, kun satelliitti, jonka oli tarkoitus lähettää tärkeitä tietoja ilmastonmuutoksesta, menetettiin laukaisun epäonnistumisen seurauksena. ESA päätti kuitenkin nopeasti rakentaa CryoSat-satelliitin uudelleen, ja projekti on nyt hyvällä mallilla. Itse asiassa, kun CryoSat-2 laukaistaan vuonna 2009, se on jopa edeltäjäänsä suorituskykyisempi.
CryoSat-2:n suuri etu on sen kyky mitata jääpeitteen paksuuden muutoksia sekä maalla että merellä. Sen pääradarilaite ja identtinen varalaite pystyvät tutkimaan maapallon jääpeitteitä ja jäätiköitä kaikissa sääolosuhteissa, päivällä tai yöllä.
Laukaisun valmistelemiseksi arktisella alueella on käynnistymässä useita kenttäkokeita. Yksi niistä on Arctic Arc -retkikunta, joka on osa Kansainvälistä polaarikautta. Retkikunnan kaksi belgialaista tutkimusmatkailijaa, Alain Hubert ja Dixie Dansercoer, ovat juuri lähteneet vaativalle 110 päivän vaellukselle jäätyneen erämaan halki.
Kumpikin vetää 130 kg:n painoista kelkkaa, jossa on tarvikkeita ja varusteita, ja nämä kaksi rohkeaa tutkimusmatkailijaa ‘kävelevät’ maailman katon yli Siperian saarelta Etelä-Grönlantiin. Matkan varrella he kirjaavat huolellisesti lumensyvyyden. Tällaiset mittaukset ovat erittäin hyödyllisiä, kun tarkistetaan menetelmää, jolla CryoSat-satelliitin tutkamittaukset muunnetaan tarkkoiksi jääpaksuustiedoiksi.
Tutkijat lähtevät myös huhtikuun puolivälissä Svalbardin jääpeitteisille saarille. Heidän tekemänsä lumi- ja jäämittaukset verrataan tietoihin, jotka lähetetään lentokoneesta, jossa on mukana CryoSat-satelliitin tutkalaitteen kopio.
