1. maaliskuuta 2007 Alain Hubert ja Dixie Dansercoer lähtivät merkittävälle retkelle, jonka tavoitteena oli kävellä Siperiasta Grönlantiin. Kolme kuukautta myöhemmin, monien vaarojen ja läheltä piti -tilanteiden jälkeen, heidän 2 000 kilometrin vaelluksensa jäisen erämaan halki on lähestymässä loppuaan, kiitos Envisatin, ESA:n kiertoradalla olevan silmän.
Aluksi kaikki sujui hyvin, huolimatta äärimmäisen ankarista, vaarallisista ja fyysisesti raskaista olosuhteista. Sitten merijää alkoi yllättäen murtua, kun kaksi belgialaista tutkimusmatkailijaa lähestyi Grönlannin rannikkoa. Kaksikolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin yrittää löytää reitti avomeren laajoista alueista.
Onneksi he pystyivät luottamaan Envisat-satelliitin kahden laitteen tukeen – sääolosuhteista riippumattomaan tutka-anturiin ja optiseen MERIS-laitteeseen. Tutkiessaan huolellisesti satelliittikuvia muuttuvista jääolosuhteista Leif Toudal Pedersen (Tanskan kansallinen avaruuskeskus) pystyi auttamaan tutkimusmatkailijoita välttämään nopeasti hajoavan jääpeitteen.
Retkikunta on nyt vakaalla jäällä. Matkaa on jäljellä alle 50 km, ja edessä avautuu selkeä näkymä Grönlantiin. Rohkeiden tutkimusmatkailijoiden odotetaan saavuttavan tällä viikolla pitkän vaelluksensa päätepisteen, joka ulottuu koko arktisen altaan yli.
Heidän uuvuttava matkansa jääpeitteisen Jäämeren poikki, joka tunnetaan nimellä Arctic Arc Expedition, on yksi monista kansainvälisen polaarikuvuoden aikana toteutettavista tieteellisistä hankkeista. Kaksi kokenutta naparetkeilijää oli erityisen kiinnostunut keräämään lumen syvyyttä koskevia tietoja. Näitä tietoja käytetään ESA:n CryoSat-2-lennon valmisteluun, jonka on määrä lähteä kiertoradalle vuonna 2009.
