Tänään on kulunut 30 vuotta siitä, kun 28. marraskuuta 1983 ensimmäinen Euroopassa rakennettu Spacelab laukaistiin avaruuteen avaruussukkula Columbian kyydissä. ESA:n ensimmäinen astronautti Ulf Merbold oli mukana kyseisellä lennolla, joka merkitsi ESA:n astumista ihmisen avaruuslentojen maailmaan.
Spacelab-1:n kuusi astronauttia työskentelivät kahdessa ryhmässä 12 tunnin vuoroissa, mikä mahdollisti toiminnan jatkumisen keskeytyksettä. He suorittivat yli 70 kokeilua aurinkofysiikan, avaruusplasmafysiikan, tähtitieteen, maapallon havainnoinnin, materiaalitieteen, tekniikan ja biotieteiden aloilla.
Kiertäessään maapallon 166 kertaa hieman yli 10 päivässä Columbia laskeutui takaisin maahan 8. joulukuuta.
Vuosina 1983–1998 Spacelab-moduulit lentivät avaruussukkulalla 22 kertaa ja viettivät yhteensä 244 päivää kiertoradalla! Kokeissa tutkittiin painottomuuden tarjoamia tutkimusmahdollisuuksia monilla tieteenaloilla, mikä johti avaruusajan metallien kehittämiseen, joita käytetään nykyään massatuotetuissa älypuhelimissa, ja paljasti avaruustutkimuksen alueita, jotka ovat lupaavia kroonisten lihassairauksien hoidossa.
ISS:llä sijaitseva eurooppalainen Columbus-laboratorio on kehittynyt Spacelabista. Spacelabin sisätiloissa käytettiin standardoituja tutkimuslaitteistotelineitä, jotka olivat osa sen menestystä ja jotka otettiin käyttöön kaikissa avaruusaseman laboratoriomoduuleissa.
Aivan kuten Spacelabia operoivat kansainväliset astronauttiryhmät, niin myös nykyiset eurooppalaiset kokeet ja laboratoriot toimivat avaruusasemalla. Avaruusaseman vakituinen miehistö – johon kuuluu nykyään myös eurooppalaisia astronautteja – huolehtii niiden toiminnasta ja tieteellisen tutkimuksen jatkumisesta.
