Ajoittain Linnunradamme valaistuu valtavan räjähdyksen seurauksena. Tämä supernovana tunnettu väkivaltainen ilmiö merkitsee superjättiläisen – Auringosta moninkertaisesti suuremman raskaan tähden – kuolemaa. Yksi Linnunradan viimeisimmistä supernovista tapahtui noin 340 vuotta sitten Kassiopeian tähdistössä, joten se tunnetaan nimellä Kassiopeia A (Cas A).
Cas A sijaitsee 10 000 valovuoden päässä Maasta. Tähtitieteelliset observatoriot, kuten NASA:n ja ESA:n yhteinen Hubble-avaruusteleskooppi, ovat tutkineet yksityiskohtaisesti tätä hehkuvan kaasun ja pölyn jäännöspilveä.
Kuvissa näkyy repaleinen materiaalirengas, joka liikkuu nopeasti poispäin räjähdyspaikalta. Osa materiaalista liikkuu noin 50 miljoonan kilometrin tuntivauhdilla (tarpeeksi nopeasti matkustaakseen Maasta Kuuhun 30 sekunnissa!). Valtavat roskien pyörteet hehkuvat, koska supernovan ohikulkeva paineaalto on lämmittänyt ne.
Supernovaräjähdyksiä on useita erilaisia. Cas A räjähti, kun pieni tähti, niin kutsuttu valkoinen kääpiö, imi paljon ainetta läheisestä tähdestä. Kaasun kertyessä valkoinen kääpiö kuumeni ja aktivoitui niin paljon, että se räjähti. Muut supernovat syntyvät, kun massiivisten tähtien ytimissä loppuu ydinpolttoaine. Koska ydin ei enää pysty tuottamaan energiaa, se romahtaa ja tuhoaa tähden.
Supernovat ovat tärkeitä, koska ne levittävät tähtiainesta ympäri galaksia. Lähes kaikki Maassa (me mukaan lukien!) koostuu alkuaineista (kuten hiilestä ja raudasta), jotka ovat peräisin tästä tähtipölystä.
