Ohikulkevalle avaruusolennolle Maa näyttäisi vesimaailmalta, jota meret ja pilvet peittävät suurimmaksi osaksi. Ilman tätä arvokasta nestettä elämää Maassa ei olisi. Planeetan vedestä ja sen vaikutuksesta säähän ja ilmastoon on kuitenkin vielä paljon, mitä emme tiedä. ESAn seuraavan Earth Explorer -luotainohjelman, SMOS:n, odotetaan antavan joitakin vastauksia.
Vesi on ainoa luonnollinen aine, joka voi esiintyä maapallolla kaasuna, nesteenä tai kiinteänä aineena. Kun aurinko lämmittää vettä, se haihtuu ja muuttuu kaasuksi (vesihöyryksi). Tämä kaasu nousee ylöspäin ja jäähtyy, jolloin muodostuu pilviä ja sadetta. Sade putoaa takaisin maan pinnalle, jolloin veden kiertokierto täydentyy.
Vaikka suurin osa vesihöyrystä on peräisin meristä, noin kymmenesosa syntyy kasvien hengityksestä ja maaperän haihtumisesta. Jos maaperä kuitenkin kostuu liikaa, se voi johtaa tulviin ja maaperän eroosioon. Liian vähäinen kosteus puolestaan muuttaa maan aavikoksi. Tällä hetkellä maaperän kosteutta mitataan vain vähän, mutta tilanne on muuttumassa SMOS-satelliitin laukaisun myötä.
Satelliitti mittaa myös merien suolapitoisuutta etsien alueita, jotka ovat huomattavasti suolaisempia ja siten tiheämpiä. Tällaiset erot vaikuttavat merivirtauksiin, jotka puolestaan vaikuttavat säähän ja ilmastoon.
SMOS-satelliitissa on erityinen laite, jolla mitataan sekä maaperän kosteutta että meren suolapitoisuutta. Y-muotoisiin varsiin kiinnitetyt 69 vastaanotinta mittaavat pinnalta tulevaa mikroaaltosäteilyä. Ne pystyvät havaitsemaan maaperän kosteuden, joka on vain 4% – mikä vastaa yhtä teelusikallista vettä kourallisessa kuivaa maata. Kolmivuotisen tehtävänsä aikana satelliitti laatii ensimmäiset avaruudesta laaditut maailmanlaajuiset kartat maaperän kosteudesta ja meren suolapitoisuudesta.
