Muinaiset ihmiset pelkäsivät komeettoja – niiden sanottiin tuovan huonoa onnea tai ennustavan katastrofeja. Nykyään tiedämme, että komeetat ovat pieniä jäämaailmoja, jotka ovat jääneet jäljelle planeettojen muodostumisen jälkeen. Aurinkokunnan reunalla, Pluton kiertoradan ulkopuolella, arvioidaan olevan miljardeja komeettoja.
Suurin osa komeetoista on niin pieniä ja niin kaukana, ettemme näe niitä edes suurimmilla kaukoputkilla. Voimme kuitenkin nähdä ne, kun ne lähestyvät Aurinkoa ja niille muodostuu kaasu- ja pölyhäntiä. (Sana ‘komeetta’ tarkoittaa ”karvaista tähteä”.)
Auringon lämpö saa jään muuttumaan kaasuksi, joka virtaa miljoonia kilometrejä avaruuteen. Pituudestaan huolimatta niissä olevat pölyhiukkaset eivät ole hiekanjyviä suurempia.

Joidenkin komeettojen kiertoaika Auringon ympäri kestää vain muutaman vuoden. Toisilla – kuten Halleyn komeetalla – se kestää paljon kauemmin. Toiset näkyvät vain kerran, eikä niitä enää koskaan nähdä. ESAn SOHO-avaruusluotaimen avulla on löydetty tuhansia pieniä komeettoja, jotka lentävät hyvin lähellä Aurinkoa. Monet niistä törmäävät Aurinkoon tai hajoavat sen voimakkaan painovoiman vaikutuksesta.
Vuonna 2014 eurooppalainen Rosetta-avaruusluotain tekee historiaa siirtymällä komeetan kiertoradalle ja laskemalla laskeutumisaluksen sen pinnalle.