Uudelleenkäytettävien avaruusalusten laukaisemiseen ja lentämiseen on useita tapoja.
Avaruussukkula käyttää lentoonlähtöön omia moottoreitaan sekä kahta tehokasta kiinteän polttoaineen apurakettia. Tätä kutsutaan toisinaan ‘yksivaiheiseksi kiertoradalle pääsykseksi’.
Yksi avaruussukkulan kaltaisen avaruusaluksen ongelma on polttoaineen ja rakettimoottoreiden aiheuttama lisäpaino. Siitä huolimatta sukkulan on palattava Maahan liitimen tavoin. Siinä ei ole suihkumoottoreita, eikä se voi lentää ympäriinsä yrittääkseen uudelleen, jos se ohittaa kiitoradan.
Yksi tapa pienentää avaruusaluksen kokoa on kuljettaa sitä osan matkaa toisen aluksen kyydissä. Esimerkiksi suuri lentokone voi kuljettaa avaruuslentokoneen 10 km:n korkeuteen. Kun avaruuslentokone on noussut suurimman osan ilmakehästä yläpuolelle, se irrotetaan.
Rakettia voidaan käyttää myös uudelleenkäytettävän avaruusaluksen laukaisemiseen. 1990-luvun alkupuolella ESA tutki mahdollisuutta laukaista pieni avaruuslentokone nimeltä Hermes Ariane-5-kantoraketin kärjessä.
Toinen tapa keventää painoa voisi olla uuden sukupolven moottoreiden käyttö, jotka hyödyntävät ilmakehän ilmaa nousun alkuvaiheessa. Vasta kun alus saavuttaa avaruuden, se siirtyisi käyttämään rakettivoimaa, jossa hyödynnetään aluksella olevaa happea. Tällaiset moottorit ovat kuitenkin vielä monien vuosien päässä.