Vuonna 2016 ESA:n Rosetta-luotain suoritti uskomattoman tehtävän: se lensi komeetan luo, tutki sitä kiertoradalta käsin ja lähetti sinne robottilaskeutujan! Sen avulla löydettiin todisteita siitä, että komeetat törmäsivät Maahan kauan sitten ja olivat mukana muodostamassa ilmakehäämme!
Tämän tärkeän löydön tekemiseksi tutkijoiden piti toimia kuin etsivät. Tiedämme, että maapallon ilmakehässä on pieniä määriä ksenon-nimistä kaasua. Ilmakehässämme on monia erilaisia ksenonlajeja, joista kukin muodostuu hieman eri tavalla. Tämä antaa eräänlaisen “sormenjäljen”, jonka avulla voidaan erottaa toisistaan erilaiset ksenonlajien seokset.
Tutkijat ovat löytäneet ksenonia Marsin ohuesta ilmakehästä, asteroideista, Jupiterista sekä Auringosta peräisin olevista hiukkasista. Maapallon ksenonilla on kuitenkin erilainen “sormenjälki” kuin näillä! Tämä tarkoittaa, että ksenoni, jota meillä on täällä Maassa, on täytynyt tulla eri paikasta kuin ksenoni muualla aurinkokunnassa.
Maapallon ksenon on hyvin vanhaa, ja seoksen koostumus on muuttunut ajan myötä. Tutkijat käyttivät tietokonemalleja ennustaakseen, millaista ksenon olisi ollut Maassa noin neljä ja puoli miljardia vuotta sitten, kun planeettamme oli muodostumassa. Tämä vie meidät takaisin ESA:n Rosetta-luotaimeen. Kun se tutki komeettaa, arvatkaa, mitä se löysi? Ksenonia, jolla oli lähes sama “sormenjälki” kuin muinaisella Maalla olleella ksenonilla!
Tämä on vahva osoitus siitä, että kauan sitten komeetat törmäsivät Maahan ja toivat mukanaan ksenonia. Vaikka komeetan ksenoni onkin samankaltaista kuin varhaisen Maan ksenoni, se ei ole aivan samaa. Itse asiassa Rosettan löytämät todisteet viittaavat siihen, että komeetat toivat noin 22% Maan muinaisesta ksenonista, kun taas loput ovat todennäköisesti peräisin asteroideista.
Ja jos komeetat toivat mukanaan ksenonia, olisivatko ne voineet tuoda mukanaan myös muita aineita? Ehkä komeetat toivat mukanaan aminohappoja – yksi elämän rakennusaineista!
ESAn Rosetta-luotaimen lähettämien tietojen ansiosta olemme pääsemässä lähemmäksi vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin – ja moniin muihinkin!
Mielenkiintoinen fakta: Rosettan tutkiman komeetan virallinen nimi on 67P/Churyumov-Gerasimenko. Rosetta lensi uskomattoman lähelle komeettaa kerätäkseen ksenonia – vain 5 km:n korkeudella sen pinnasta!
