Yli neljän vuoden kiertoradalla olon jälkeen ESA:n GOCE-missio on lähestymässä loppuaan. Lokakuun puolivälissä satelliitin polttoaine loppuu, ja sen kiertorata alkaa heikentyä. Sen odotetaan palaavan ilmakehään noin kolme viikkoa myöhemmin.
GOCE on kiertänyt Maata maaliskuusta 2009 lähtien alle 270 km:n korkeudella, mikä on tieteelliselle satelliitille poikkeuksellisen matala. Sen tehtävänä on ollut kartoittaa Maan pinnan painovoiman pienimpiäkin vaihteluita ennennäkemättömällä tarkkuudella.
Painovoima on voima, joka vetää kaiken kohti maata. Maapallon painovoima vaihtelee kuitenkin hieman paikasta toiseen. Tämä johtuu osittain siitä, että maapallo ei ole täysin pyöreä – se on hieman litistynyt navoilla. Painovoimaan vaikuttavat myös korkeat vuoret ja syvät meren syvänteet sekä merien ja kallioperän paksuus ja tiheys.
Kun GOCE lentää eri painovoimakenttien yli, avaruusalus heilahtaa ylös ja alas, ja sen mittalaitteet rekisteröivät nämä muutokset sen lentoradassa. Tällaiset tarkat mittaukset ovat mahdollistuneet aluksen matalan kiertoradan ja virtaviivaisen, aerodynaamisen rakenteen ansiosta, minkä vuoksi sille on annettu lempinimi ‘avaruuden Ferrari’. Tämä ainutlaatuinen satelliitti on myös erittäin vakaa, sillä siinä ei ole lainkaan liikkuvia osia, joita käytetään usein muissa avaruusaluksissa.
GOCE:n tietoja on käytetty merivirtausten, merenpinnan muutosten, maanpinnan korkeuden sekä maapallon kivikuoren kerrostuneen rakenteen tutkimiseen. Se havaitsi jopa avaruudessa puhaltavia tuulia ja ääniaaltoja, jotka etenivät ylöspäin ilmakehän läpi 11. maaliskuuta 2011 Japania koetelleen valtavan maanjäristyksen jälkeen. Ehkä tärkein tulos on ollut erittäin tarkka malli (ns. ‘geoidi’) maapallon painovoimasta. Geoidi kuvaa, miltä maapallo näyttäisi, jos painovoima olisi sama kaikkialla sen pinnalla, jolloin vesi ei virtaisi yhdestä pisteestä toiseen.
