Kuten elävät olennot, myös tähdet vanhenevat ja kuolevat. Mutta massiiviset tähdet eivät katoa hiljaa. Sen sijaan ne sammuvat valtavalla räjähdyksellä. Supernovan loistavan valoshow’n jälkeen jäljelle jää vain kuuma, hehkuva kaasukuori, joka pakenee tähden kuoleman paikalta suurella nopeudella.
Yksi kauneimmista supernovan jäännöksistä on Verhosumu, himmeä jäänteiden muodostama rengas Joutsenen tähdistössä. NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskoopilla otetut kuvat esittävät hämmästyttävän yksityiskohtaisesti jättiläistähden hajonneet jäännökset. Ainoastaan savumaiset kaasusäikeet ovat jäljellä.
Hubble-kuvat esittävät toisiinsa kietoutuneita, köydenkaltaisia kaasusäikeitä Veil-sumun kolmessa eri osassa. Värikkäät säikeet syntyvät valtavasta energiasta, joka vapautuu, kun räjähdyksen nopeasti liikkuvat jäänteet törmäävät ympäristöönsä. Kaasun liikkumisen aiheuttamat paineaallot, joiden nopeus on 600 000 km tunnissa, kuumentavat kaasun miljoonien asteiden lämpötilaan.
Hubble-kuvissa näkyy kaksi erottuvaa piirrettä: teräviä, lineaarisia säikeitä ja laajoja pilviä. Tämä johtuu siitä, että näemme ne eri kulmista. Säikeet vastaavat ohuen iskuaallon etureunan sivulta katsottua näkymää, kun taas pilvet vastaavat edestä katsottua näkymää. Värit kuvaavat iskuaaltojen virittämien eri atomien lähettämää valoa: sininen edustaa happea, vihreä rikkiä ja punainen vetyä.
Supernovan räjähdys tapahtui 5 000–10 000 vuotta sitten, jolloin esi-isämme olisivat nähneet tähden kirkkauden kasvavan äkillisesti, kunnes se oli yhtä kirkas kuin puolikuu.
