{"id":17,"date":"2026-05-13T17:17:51","date_gmt":"2026-05-13T15:17:51","guid":{"rendered":"https:\/\/kids.esa.int\/how_do_planets_and_solar_systems_form\/"},"modified":"2026-10-08T00:23:05","modified_gmt":"2026-10-07T22:23:05","slug":"how_do_planets_and_solar_systems_form","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/how_do_planets_and_solar_systems_form\/","title":{"rendered":"Miten planeetat ja aurinkokunnat syntyv\u00e4t?"},"content":{"rendered":"

Ennen kuin maailmoja, valtameri\u00e4 tai edes kiinte\u00e4\u00e4 maata oli olemassa, oli olemassa jotain paljon v\u00e4hemm\u00e4n vaikuttavaa: pilvi. Valtava, kylm\u00e4 kaasun ja p\u00f6lyn seos, joka ajelehti avaruudessa. Ei mantereita, ei ilmakeh\u00e4\u00e4, ei el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 vain pieni\u00e4 hiukkasia, jotka leijuivat pimeydess\u00e4. T\u00e4st\u00e4 vaatimattomasta alusta syntyiv\u00e4t kokonaiset aurinkokunnat!\u00a0<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4minen on keskeinen osa ESA:n Plato-luotainmission taustalla olevaa tiedett\u00e4. Tutkimalla muiden t\u00e4htien ymp\u00e4rill\u00e4 kiert\u00e4vi\u00e4 planeettoja Plato auttaa tutkijoita laatimaan paitsi kartan galaksimme planeetoista, my\u00f6s selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten ne ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n muodostuvat.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen vaihe: t\u00e4hden synty <\/h2>\n

Kaikki alkaa, kun osa valtavasta kaasu- ja p\u00f6lypilvest\u00e4 romahtaa oman painovoimansa vaikutuksesta. Kutistuessaan se py\u00f6rii yh\u00e4 nopeammin ja litistyy kiekoksi, aivan kuin ilmassa py\u00f6ritett\u00e4v\u00e4 pizzataikina. Kun keskelle on ker\u00e4\u00e4ntynyt tarpeeksi ainetta, t\u00e4hti syttyy. Sen ymp\u00e4rille j\u00e4\u00e4 py\u00f6riv\u00e4 kaasu- ja p\u00f6lykiekko. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan protoplanetaariseksi kiekkoksi, eli planeettoja muodostavaksi kiekkoksi. Se on t\u00e4htien ymp\u00e4rill\u00e4 oleva alue, jossa planeetat syntyv\u00e4t.\u00a0<\/p>\n

Toinen vaihe: p\u00f6lyst\u00e4 kiviin <\/h2>\n

Aluksi kiekko on t\u00e4ynn\u00e4 mikroskooppisen pieni\u00e4 jyvi\u00e4, jotka ovat hiekkaa pienempi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 jyv\u00e4t eiv\u00e4t kuitenkaan pysy kauan yksin\u00e4\u00e4n! Ne t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t toisiinsa hell\u00e4sti ja tarttuvat toisiinsa, muodostaen yh\u00e4 suurempia kokkareita. P\u00f6ly muuttuu kivi\u00e4, ja kivet kasvavat edelleen.\u00a0<\/p>\n

Se saattaa kuulostaa hitaalta, mutta t\u00e4m\u00e4 prosessi tapahtuu valtavassa mittakaavassa, ja lukemattomia t\u00f6rm\u00e4yksi\u00e4 tapahtuu samanaikaisesti. Ajan my\u00f6t\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 pienist\u00e4 rakennuspalikoista muodostuu kilometrin kokoisia kappaleita, joita kutsutaan planetesimaaleiksi. Ne ovat ik\u00e4\u00e4n kuin planeettojen ensimm\u00e4isi\u00e4 \u201csiemeni\u00e4\u201d.\u00a0<\/p>\n

\"From
Kivikivist\u00e4 planeettoihin<\/figcaption><\/figure>\n

Kolmas vaihe: t\u00f6rm\u00e4ykset luovat maailmoja<\/h2>\n

Kun planeettakappaleet ovat muodostuneet, painovoima alkaa ottaa vallan. Suuremmat kappaleet vet\u00e4v\u00e4t puoleensa pienempi\u00e4, ja t\u00f6rm\u00e4ykset muuttuvat yh\u00e4 voimakkaammiksi. Jotkut t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t toisiinsa ja sulautuvat yhteen, kasvaen suuremmiksi. Toiset hajoavat palasiksi, jolloin aine palaa takaisin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kaoottinen vaihe johtaa planeetta-alkioiden muodostumiseen; n\u00e4m\u00e4 ovat riitt\u00e4v\u00e4n suuria kappaleita, joilla on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 painovoimaa. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan ole viel\u00e4 t\u00e4ysimittaisia planeettoja.\u00a0<\/p>\n

Miljoonien vuosien kuluessa n\u00e4m\u00e4 alkiot jatkavat t\u00f6rm\u00e4ily\u00e4\u00e4n ja yhdistymist\u00e4\u00e4n, raivaavat v\u00e4hitellen kiertoratojaan ja kasvavat t\u00e4ysin muodostuneiksi planeetoiksi. Suurimmat kappaleet kasvavat imem\u00e4ll\u00e4 pienempi\u00e4 kappaleita itseens\u00e4, kunnes j\u00e4ljell\u00e4 on vain muutama hallitseva planeetta. Vahvimmat selvi\u00e4v\u00e4t \u2013 planeettatyyliin!<\/p>\n

Nelj\u00e4s vaihe: kasvaminen ja tunnelman luominen<\/h2>\n

Kun planeetat kasvavat, ne alkavat muuttua. Maan kaltaiset kiviset planeetat muodostavat kiinte\u00e4n pinnan j\u00e4\u00e4htyess\u00e4\u00e4n toistuvien t\u00f6rm\u00e4ysten j\u00e4lkeen. Samalla niiden sis\u00e4osista tulivuoritoiminnan kautta vapautuvat kaasut voivat muodostaa ilmakeh\u00e4n.\u00a0<\/p>\n

J\u00e4rjestelm\u00e4n ulommilla alueilla, joissa on kylmemp\u00e4\u00e4, tapahtuu jotain erilaista. Suuret planeettojen ytimet voivat ker\u00e4t\u00e4 valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kaasua ja muuttua kaasuj\u00e4ttil\u00e4isiksi, kuten Jupiter ja Saturnus.\u00a0<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 aurinkokunnissa on usein erilaisia planeettoja: pieni\u00e4, kivisi\u00e4 planeettoja, jotka sijaitsevat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 t\u00e4hte\u00e4, sek\u00e4 massiivisia kaasuj\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 erot johtuvat kaikki alkuper\u00e4isen kiekkojen olosuhteista.<\/p>\n

Kaikki aurinkokunnat eiv\u00e4t ole samanlaisia <\/h2>\n

Yksi nykyaikaisen t\u00e4htitieteen j\u00e4nnitt\u00e4vimmist\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4 on se, ett\u00e4 planeettakunnat voivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin erilaisilta kuin oma planeettakuntamme. Joissakin on j\u00e4ttil\u00e4isplaneettoja, jotka kiert\u00e4v\u00e4t t\u00e4hti\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in l\u00e4hell\u00e4. Toisissa taas voi olla tiiviisti pakkautuneita j\u00e4rjestelmi\u00e4, joissa on pieni\u00e4 kivisi\u00e4 planeettoja. Kaikkein j\u00e4nnitt\u00e4vint\u00e4 on, ett\u00e4 joissakin planeettakunnissa on jopa planeettoja elinkelpoisella vy\u00f6hykkeell\u00e4, jossa olosuhteet voisivat mahdollistaa nestem\u00e4isen veden olemassaolon planeettojen pinnalla.\u00a0<\/p>\n

Plato-luotain on suunniteltu tutkimaan n\u00e4it\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4 yksityiskohtaisesti, jotta tutkijat voisivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paitsi mit\u00e4 planeettoja on olemassa, my\u00f6s miten ne ovat syntyneet.<\/p>\n

\"Plato\u2019s
Platonin taiteellinen esitys<\/figcaption><\/figure>\n

Aikaa viev\u00e4 prosessi <\/h2>\n

On helppo ajatella planeettoja pysyvin\u00e4 ilmi\u00f6in\u00e4, mutta todellisuudessa ne ovat pitk\u00e4n ja herk\u00e4n tapahtumaketjun tulos. Kaasupilvi romahtaa, t\u00e4hti syttyy, p\u00f6ly tiivistyy ja t\u00f6rm\u00e4ykset luovat maailmoja. Jokainen vaihe perustuu edelliseen, ja prosessi etenee niin hitaasti, ett\u00e4 muutoksia olisi l\u00e4hes mahdotonta havaita ihmisen aikaskaalalla. Planeettojen muodostuminen ei tapahdu yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4, vaan se etenee kymmenien miljoonien vuosien aikana, ja sit\u00e4 muovaavat painovoima, liike ja lukemattomat t\u00f6rm\u00e4ykset.\u00a0<\/p>\n

Vaikka planeetat olisivat jo muodostuneet, ne jatkavat kehittymist\u00e4\u00e4n, kun kiertoradat muuttuvat, ilmakeh\u00e4t muuttuvat ja pinnat muotoutuvat uudelleen t\u00f6rm\u00e4ysten seurauksena. Toisin sanoen planeettakunta ei ole koskaan t\u00e4ysin valmis. Jos olosuhteet ovat juuri oikeat jossain tuon kehitysketjun varrella, saattaa synty\u00e4 Maan kaltainen planeetta. Plato-luotainmission tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Maan kaltaisia planeettoja, ja se auttaa meit\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ovatko ne yleisi\u00e4 vai onko planeettamme kenties ainutlaatuinen.\u00a0<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Before there were worlds, oceans, or even solid ground, there was something far less impressive: a cloud. A vast, cold mixture of gas and dust drifting through space. No continents, […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"esa_banner_image":"https:\/\/www.esa.int\/var\/esa\/storage\/images\/esa_multimedia\/images\/2014\/02\/searching_for_exoplanetary_systems\/14282305-1-eng-GB\/Searching_for_exoplanetary_systems.jpg","esa_banner_description":"Searching for exoplanetary systems","esa_banner_credit":"ESA\u2013C. Carreau","esa_banner_licence":"ESA Standard Licence","esa_banner_detail_url":"https:\/\/www.esa.int\/ESA_Multimedia\/Images\/2014\/02\/Searching_for_exoplanetary_systems","esa_external_url":"","esa_external_new_window":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":true},"categories":[10,11,12],"tags":[2],"panel":[],"language":[],"age":[],"duration":[],"resource_type":[],"audience":[],"wf_post_folders":[],"class_list":["post-17","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-learn","category-our-universe","category-planets-and-moons","tag-background-article"],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4258,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions\/4258"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17"},{"taxonomy":"panel","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/panel?post=17"},{"taxonomy":"language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/language?post=17"},{"taxonomy":"age","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/age?post=17"},{"taxonomy":"duration","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/duration?post=17"},{"taxonomy":"resource_type","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/resource_type?post=17"},{"taxonomy":"audience","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/audience?post=17"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=17"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}