{"id":1102,"date":"2006-01-19T11:12:00","date_gmt":"2006-01-19T10:12:00","guid":{"rendered":"https:\/\/kids.esa.int\/the_kuiper_belt\/"},"modified":"2026-10-08T00:36:01","modified_gmt":"2026-10-07T22:36:01","slug":"the_kuiper_belt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/the_kuiper_belt\/","title":{"rendered":"Kuiperin vy\u00f6hyke"},"content":{"rendered":"
\n

Nykyaikaiset teleskoopit ovat paljastaneet satoja j\u00e4isi\u00e4 kohteita Neptunuksen kiertoradan ulkopuolella, alueella, jota kutsutaan Kuiperin vy\u00f6hykkeeksi. Vy\u00f6hyke on nimetty Gerard Kuiperin mukaan, joka oli Alankomaissa syntynyt t\u00e4htitieteilij\u00e4 ja esitti vuonna 1951, ett\u00e4 jotkut komeetat saattavat olla per\u00e4isin t\u00e4lt\u00e4 alueelta.<\/p>\n<\/div>\n

Ensimm\u00e4inen Kuiperin vy\u00f6hykkeen kappale l\u00f6ydettiin vuonna 1992, mik\u00e4 osoitti Kuiperin teorian paikkansapit\u00e4vyyden. Niiden havaitseminen on vaikeaa, koska ne ovat hyvin himmeit\u00e4 ja liikkuvat eritt\u00e4in hitaasti. N\u00e4iden kappaleiden kiertorata Auringon ymp\u00e4ri kest\u00e4\u00e4 satoja vuosia.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kappaleet ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti planeettojen syntym\u00e4n j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Ne ovat joutuneet t\u00e4h\u00e4n syrj\u00e4iseen ulkoalueeseen j\u00e4ttil\u00e4isplaneettojen kanssa tapahtuneiden vuorovaikutusten seurauksena.<\/p>\n

Suurin osa kohteista on pieni\u00e4, halkaisijaltaan tyypillisesti 10\u201350 km. Viel\u00e4 \u00e4skett\u00e4in Pluto oli suurin niist\u00e4, vaikka useat muut kohteet olivatkin l\u00e4hes yht\u00e4 suuria.<\/p>\n

\"Eris\"
Eris<\/figcaption><\/figure>\n

Sitten vuonna 2005 l\u00f6ydettiin viel\u00e4kin suurempi kappale. Se tunnetaan nimell\u00e4 2003 UB313, ja tutkijat antoivat sille lempinimen \u201cXena\u201d (suositun tv-sarjan soturiprinsessan mukaan), kunnes sille voitiin antaa virallinen nimi, Eris.<\/p>\n

L\u00f6ydett\u00e4ess\u00e4 Eris oli kaksi kertaa niin kaukana Auringosta kuin Pluto (97 Auringon ja Maan v\u00e4list\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4). T\u00e4m\u00e4 teki siit\u00e4 kaukaisimman t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 havaittavan kohteen aurinkokunnassa. Sen kiertorata on lis\u00e4ksi kallistunut 44 astetta, joten se liikkuu selv\u00e4sti muiden planeettojen ratojen yl\u00e4- ja alapuolella. Sill\u00e4 on my\u00f6s havaittu olevan kuu, nimelt\u00e4\u00e4n Dysnomia.<\/p>\n

Kaikki eiv\u00e4t ole samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Plutoa ja Erist\u00e4 tulisi pit\u00e4\u00e4 aurinkokunnan yhdeks\u00e4nten\u00e4 ja kymmenenten\u00e4 planeettana. Vuonna 2006 Kansainv\u00e4linen t\u00e4htitieteellinen liitto luokitteli ne \u2018k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetoiksi\u2019.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Modern telescopes have revealed hundreds of icy objects beyond the orbit of Neptune, in a region known as the Kuiper Belt. The Belt is named after Gerard Kuiper, a Dutch-born […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"esa_banner_image":"https:\/\/www.esa.int\/var\/esa\/storage\/images\/esa_multimedia\/images\/2006\/01\/kuiper_belt2\/17908900-2-eng-GB\/Kuiper_Belt.jpg","esa_banner_description":"","esa_banner_credit":"ESA","esa_banner_licence":"ESA Standard Licence","esa_banner_detail_url":"https:\/\/www.esa.int\/ESA_Multimedia\/Images\/2006\/01\/Kuiper_Belt2","esa_external_url":"","esa_external_new_window":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":true},"categories":[10,11,12],"tags":[2],"panel":[],"language":[],"age":[],"duration":[],"resource_type":[],"audience":[],"wf_post_folders":[],"class_list":["post-1102","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-learn","category-our-universe","category-planets-and-moons","tag-background-article"],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1102","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1102"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1102\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4852,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1102\/revisions\/4852"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1102"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1102"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1102"},{"taxonomy":"panel","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/panel?post=1102"},{"taxonomy":"language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/language?post=1102"},{"taxonomy":"age","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/age?post=1102"},{"taxonomy":"duration","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/duration?post=1102"},{"taxonomy":"resource_type","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/resource_type?post=1102"},{"taxonomy":"audience","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/audience?post=1102"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=1102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}