{"id":10,"date":"2026-05-13T17:41:12","date_gmt":"2026-05-13T15:41:12","guid":{"rendered":"https:\/\/kids.esa.int\/can_there_be_another_earth\/"},"modified":"2026-10-08T00:23:04","modified_gmt":"2026-10-07T22:23:04","slug":"can_there_be_another_earth","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/can_there_be_another_earth\/","title":{"rendered":"Voiko olla olemassa toinen Maa?"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Tied\u00e4mme, ett\u00e4 aurinkokunnassamme on kahdeksan planeettaa, mutta tiesitk\u00f6, ett\u00e4 t\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat l\u00f6yt\u00e4neet tuhansia planeettoja aurinkokuntamme ulkopuolelta? Niit\u00e4 kutsutaan aurinkokunnan ulkopuolisiksi planeetoiksi, lyhyemmin eksoplaneetoiksi.  <\/p>\n

Kaikista n\u00e4ist\u00e4 planeetoista kuitenkin vain yhdell\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n olevan el\u00e4m\u00e4\u00e4: Maalla. Mutta ent\u00e4 jos Maa ei olisikaan ainutlaatuinen maailma? Ent\u00e4 jos avaruudessa olisi muitakin planeettoja, joilla on valtameri\u00e4, ilmakeh\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4lle sopivat olosuhteet? <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on Platon-mission taustalla oleva suurin kysymys: onko maailmankaikkeudessa toista Maan kaltaista planeettaa?<\/p>\n

Mit\u00e4 \u201cMaan kaltainen\u201d oikeastaan tarkoittaa?<\/h2>\n

Kun tutkijat puhuvat \u201cMaan kaltaisesta\u201d planeetasta, he eiv\u00e4t tarkoita t\u00e4ydellist\u00e4 kopiota. Sen sijaan he etsiv\u00e4t tiettyjen keskeisten ominaisuuksien yhdistelm\u00e4\u00e4: kivist\u00e4 pintaa kaasuj\u00e4ttil\u00e4isen sijaan, Maan kaltaista kokoa ja massaa sek\u00e4 sopivaa et\u00e4isyytt\u00e4 t\u00e4hdest\u00e4\u00e4n.  <\/p>\n

Viimeksi mainittu tekij\u00e4 on ratkaiseva, sill\u00e4 se m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan. Jos planeetta on liian l\u00e4hell\u00e4, siit\u00e4 voi tulla paahtava maailma. Jos se on liian kaukana, se voi j\u00e4\u00e4ty\u00e4 kokonaan. Mutta n\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4 on kapea alue, jossa olosuhteet saattavat olla juuri sopivat.<\/p>\n

Elinkelpoinen vy\u00f6hyke: ei liian kuuma, ei liian kylm\u00e4<\/h2>\n

T\u00e4htitieteilij\u00e4t kutsuvat t\u00e4t\u00e4 aluetta elinkelpoiseksi vy\u00f6hykkeeksi, jota usein kutsutaan lempinimell\u00e4 \u201dGoldilocks-vy\u00f6hyke\u201d. T\u00e4ll\u00e4 alueella l\u00e4mp\u00f6tilat voivat mahdollistaa nestem\u00e4isen veden olemassaolon planeetan pinnalla. Ja vesi on yksi keskeisist\u00e4 aineosista el\u00e4m\u00e4lle sellaisena kuin me sen tunnemme. <\/p>\n

Se, ett\u00e4 planeetta sijaitsee elinkelpoisella vy\u00f6hykkeell\u00e4, ei kuitenkaan takaa, ett\u00e4 se olisi todellisuudessa elinkelpoinen. Planeetalla saattaa silti puuttua ilmakeh\u00e4, tai sen ilmakeh\u00e4 voi olla myrkyllinen, tai se saattaa altistua t\u00e4htens\u00e4 aiheuttamalle \u00e4\u00e4rimm\u00e4iselle s\u00e4teilylle. Siksi planeetan sijainti elinkelpoisella vy\u00f6hykkeell\u00e4 on pikemminkin ensimm\u00e4inen vihje toisen Maan olemassaolosta kuin lopullinen vastaus. <\/p>\n

\"Comparing

<\/p>\n

Sol-t\u00e4hden ja TRAPPIST-1-t\u00e4hden elinkelpoisten vy\u00f6hykkeiden vertailu<\/figcaption>\n<\/figure>\n

Maan kaltaisten planeettojen etsiminen<\/h2>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa astuu kuvaan ESAn Plato-missio. T\u00e4m\u00e4 huipputeknologinen avaruusteleskooppi on suunniteltu etsim\u00e4\u00e4n planeettoja, jotka ovat kooltaan Maan kaltaisia, kiert\u00e4v\u00e4t Aurinkomme kaltaisia t\u00e4hti\u00e4 ja sijaitsevat t\u00e4htiens\u00e4 elinkelpoisilla vy\u00f6hykkeill\u00e4.  <\/p>\n

Havaitsemalla t\u00e4htien valossa n\u00e4kyvi\u00e4 pieni\u00e4 himmennyksi\u00e4, kun planeetat kulkevat t\u00e4htiens\u00e4 edest\u00e4, Plato pystyy havaitsemaan uusia maailmoja ja mittaamaan niiden kokoja ja kiertoratoja. Lis\u00e4ksi Plato tutkii Aurinkomme kaltaisia t\u00e4hti\u00e4, jotka ovat riitt\u00e4v\u00e4n kirkkaita, jotta my\u00f6s maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsevien observatorioiden tutkijat voivat tutkia niit\u00e4 yksityiskohtaisesti.\u00a0Kaikki t\u00e4m\u00e4 tieto yhdess\u00e4 auttaa tutkijoita l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n planeettoja ja mittaamaan niiden kokoa ja massaa. Kun planeetan koko ja massa tiedet\u00e4\u00e4n, tutkijat voivat selvitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 se koostuu ja onko se kivinen kuten Maa vai p\u00e4\u00e4osin kaasua kuten Jupiter. <\/p>\n

Tutkimalla itse t\u00e4hti\u00e4 Platon pystyy m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden i\u00e4n ja ominaisuudet, mik\u00e4 auttaa tutkijoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden kiert\u00e4vi\u00e4 planeettoja huomattavasti tarkemmin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 Platon auttaa tunnistamaan parhaat ehdokkaat planeetoiksi, jotka saattavat olla todella maankaltaisia. <\/p>\n

Mahdollisuuksien t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 maailmankaikkeus<\/h2>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa asiat muuttuvat ep\u00e4varmemmiksi \u2013 ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4mmiksi. El\u00e4m\u00e4, ainakin sellaisena kuin me sen ymm\u00e4rr\u00e4mme, riippuu olosuhteiden herk\u00e4st\u00e4 tasapainosta. Se tarvitsee nestem\u00e4ist\u00e4 vett\u00e4, vakaata ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja oikeita kemiallisia aineosia. Kun tiedemiehet etsiv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4 Maan ulkopuolelta, he aloittavat usein etsim\u00e4ll\u00e4 planeettoja, joilla voisi vallita samanlaiset olosuhteet. Siksi elinkelpoisella vy\u00f6hykkeell\u00e4 sijaitsevien planeettojen l\u00f6yt\u00e4minen on niin t\u00e4rke\u00e4 askel. <\/p>\n

Viime vuosikymmenien aikana t\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat l\u00f6yt\u00e4neet tuhansia eksoplaneettoja, mik\u00e4 on osoittanut, ett\u00e4 planeetat ovat yleisi\u00e4 koko galaksissa. Suurin kysymys ei en\u00e4\u00e4 ole, onko n\u00e4it\u00e4 planeettoja olemassa, vaan kuinka moni niist\u00e4 saattaisi olla Maan kaltainen. Laatimalla yksityiskohtaisen luettelon l\u00e4heisist\u00e4 planeettakunnista Plato-missio auttaa vastaamaan t\u00e4h\u00e4n kysymykseen. <\/p>\n

Onko siis olemassa toista Maata? Vastaus on toistaiseksi: emme tied\u00e4. Mutta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ihmiskunnan historiassa meill\u00e4 on keinot selvitt\u00e4\u00e4 se. <\/p>\n

Jossain t\u00e4htien joukossa saattaa olla pieni, kivinen planeetta, joka kiert\u00e4\u00e4 juuri oikealla et\u00e4isyydell\u00e4 ja jossa vallitsevat oikeat olosuhteet, ja joka kiert\u00e4\u00e4 hiljaa t\u00e4htens\u00e4 ymp\u00e4ri. Maailma, jossa on valtameri\u00e4, taivas ja ehk\u00e4 jopa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Platonin ansiosta olemme p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4 yh\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi sen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4! <\/p>\n

\"Exoplanet

<\/p>\n

Exoplaneettojen kuvitusmaailma<\/figcaption>\n<\/figure>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

We know that there are eight planets in our Solar System, but did you know that astronomers have discovered thousands of planets beyond our Solar System? These are called extra-solar […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"esa_banner_image":"https:\/\/www.esa.int\/var\/esa\/storage\/images\/esa_multimedia\/images\/2026\/04\/close-up_of_plato_s_cameras\/27212574-1-eng-GB\/Close-up_of_Plato_s_cameras.jpg","esa_banner_description":"Close-up of Plato\u2019s cameras","esa_banner_credit":"ESA","esa_banner_licence":"ESA Standard Licence","esa_banner_detail_url":"https:\/\/www.esa.int\/ESA_Multimedia\/Images\/2026\/04\/Close-up_of_Plato_s_cameras","esa_external_url":"","esa_external_new_window":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":true},"categories":[10,11,12],"tags":[2],"panel":[],"language":[],"age":[],"duration":[],"resource_type":[],"audience":[],"wf_post_folders":[],"class_list":["post-10","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-learn","category-our-universe","category-planets-and-moons","tag-background-article"],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4257,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions\/4257"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10"},{"taxonomy":"panel","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/panel?post=10"},{"taxonomy":"language","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/language?post=10"},{"taxonomy":"age","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/age?post=10"},{"taxonomy":"duration","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/duration?post=10"},{"taxonomy":"resource_type","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/resource_type?post=10"},{"taxonomy":"audience","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/audience?post=10"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/kids.esa.int\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}